Ala- ja ylämäkiä pelialalla

Tänä vuonna yksi sellainen oli Luova Eurooppa -ohjelman Video Games and Immersive Content Development -hakukierros. Koska rahoituksen saanti yksityiseltä puolelta alkoi olla tiukassa jo vuonna 2023, se sai suomalaiset pelialan yhtiöt aktivoitumaan EU-tuen suhteen. Vuoden 2024 Video Games and Immersive Content Development -hakukierros oli kaikkien aikojen vilkkain, ei vain suomalaisesta näkökulmasta, vaan koko Euroopan tasolla. Hakemuksia lähetettiin Brysseliin 253 kappaletta 30 maasta. Vertailun vuoksi vastaavat luvut vuonna 2023 olivat 138 hakemusta 27 maasta ja vuonna 2022 100 hakemusta 25 maasta. Tukea myönnettiin tänä vuonna 41 hankkeelle 16 maahan.

Suomesta hakemuksia lähti tänä vuonna ennätykselliset 15 kappaletta ja äärimmäisen kovassa kilpailussa tukea myönnettiin peräti neljälle suomalaishankkeelle. Lisäksi yhdessä hankkeessa on mukana kaksi suomalaista yhtiötä (Dreamloop Games ja Making Movies), joten yhteensä tuesta hyötyi tällä kierroksella viisi suomalaisyhtiötä neljällä hankkeella. Tulos on Euroopan mittakaavassa loistava! Eniten tukia saaneet maat ovat Saksa (6), Ranska ja Tanska (5), Suomi (4), Espanja, Italia ja Kroatia (3).

Luova Eurooppa -pelituen loistotuloksen innoittamana päätimme kuulostella vähän tarkemmin pelialan tunnelmia ja teimme sen haastattelemalla Neogamesin KooPee Hiltusta ja Jari-Pekka Kalevaa.

Miten suomalaisella pelialalla menee nyt, vuoden 2024 lopussa?

KooPee Hiltunen, Neogames: “Vuosi 2023 oli pelialalle kansainvälisestikin vaikea. Inflaatio söi kuluttajien ostovoimaa, Ukrainan sota ja geopoliittiset jännitteet loivat epävarmuutta ja arvoverkossa tapahtuneet muutokset heikensivät pelinkehittäjien asemaa varsinkin mobiilissa. Kaiken tämän lisäksi koronapandemian aikana tehdyt investoinnit pelinkehitykseen ja peliyrityksiin loivat julkaisuruuhkan, jota osittain puretaan vieläkin. Kaikki tämä vaikeutti aloittavien yritysten rahoituksen hakua, mutta myös keskisuurten yritysten liiketoiminnan kasvua. Vuosi 2024 näyttää paremmalta. Tilanne on tasaantunut ja myös investointeja tehdään taas. Liiketoimintaympäristö on kuitenkin edelleen haastava ja nopeasti muuttuva. Konsensus alalla on, että 2025 tilanne tulee paranemaan. ”

Miltä tulevaisuus näyttää (aikajanalla nyt – 5 vuoden päästä) rahoituksen ja muun kehityksen osalta?

KooPee Hiltunen, Neogames: “Pelialalla viiden vuoden päähän ulottuvan skenaarion tekeminen on haastavaa. Yksityisen rahoituksen suhteen perusprinsiippi pysynee samana: Rahoitus ja rahoittajat seuraavat potentiaalisia menestyjiä. Kotimainen julkinen rahoitus pelialalle on jo pitkään kanavoitu lähinnä Business Finlandin kautta. Koska peliala on kyennyt osoittamaan kykynsä luoda talouskasvua ja hyvinvointia kansantalouteen, voitaneen olettaa, että tämä rahoitus tulee jatkumaan. Neogamesin laskelmien mukaan pelialan verotuotto valtiolle on 2013–2023 ollut noin 3,5 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan yhteisöverot, ansiotulojen ja pääomatulojen verotus ja yrityskauppojen yhteydessä saadut verotuotot.

Kehityksen kohdalla paljon muutoksia on näköpiirissä. Tämän hetken iskusanoja ovat tekoäly, käyttäjien tekemät sisällöt (UGC), sosiaalisten verkostojen ja käyttäjäyhteisöjen roolin kasvu ja laiteriippumaton pelaaminen. Kaikilla näillä on mahdollisuus muokata pelialan toimintamalleja merkittävästi niin teknologisesti kuin liiketoiminnallisestikin. Pelialalla kehitys ja muutos on jatkuvaa, mutta aina välillä muutoksen tahti kiihtyy. Näyttäisimme nyt elävän tuollaista ajankohtaa.”

Peli- ja elokuva-alalla tuntuu olevan kiinnostusta yhteistyöhön, se on viime aikoina lisääntynyt: millaisia mahdollisuuksia näet tässä kehityskulussa?

KooPee Hiltunen, Neogames: “Pelialalla ja AV-alalla on paljon yhtymäkohtia. Käytettävä teknologia on nykyään osin samaa, luovassa prosessissa on paljon yhtäläisyyksiä ja molempien tavoitteena on luoda menestyvää IP:tä. Erojakin toki löytyy. Ihannetilanteessa toimialojen välinen yhteistyö voisi mahdollistaa kansainvälisesti tunnettujen ja menestyvien sisältöjen luonnin ja laajamittaisen liiketoiminnan rakentamisen niiden päällä. Suomi on pieni maa ja kansainvälisesti menestyskelpoisen sisällön täysimääräinen hyödyntämättä jättäminen ei ole viisasta.”

Nyt kun rahoitus on vähentynyt ja vähenee niin peli- kuin elokuva-alalla, niin pelialalla on kuitenkin enemmän yksityistä rahaa, kun menestyneet pelialan yrittäjät/sijoittajat sijoittavat uusiin pelifirmoihin. Millaisena näet suomalaisten pelialan startup-yritysten tilanteen?

KooPee Hiltunen, Neogames: “Pelialan ekosysteemiin on viimeisen 15 vuoden aikana kehittynyt paljon osaamista ja myös rahaa on virrannut sisään. Osa tästä rahasta on päätynyt tai päätyy investointeina myös valikoituihin startup-yrityksiin. Yksityiset investoinnit tehdään kuitenkin lähes aina liiketoiminta edellä. Julkisen rahoituksen roolina olisi pelialan ruohonjuuritason ensikertalaisten tukeminen. Tätä rahoitusta on aina ollut suhteellisen vähän ja varsinkin sisältöihin keskittyvä rahoitus on AVEK-digidemoa lukuun ottamatta lähes loistanut poissaolollaan. Samaan aikaan kilpailijamaat ovat kasvattaneet rahoitusinstrumenttejaan. Pelialalla suurin puute on ollut, ja on edelleen, ihan ensimmäisen pienen rahoituksen saaminen tuotteen ensimmäiseen kokeiluversioon. Tämän puutteen korjaaminen parantaisi merkittävästi Suomen pelialan startuppien tilannetta.”

Luova Eurooppa -ohjelman Median alaohjelman Skills & Talents Development -hakukierroksen ehtoja uudistettiin vuodelle 2025. Audiovisuaalisen alan ammattilaisille suunnatut jatkokoulutuskurssit, joita Media-ohjelma tukee, ovat tähän saakka olleet hyvin vahvasti painottuneet elokuva-alan ammattilaisille ja mukana on ollut vain joku satunnainen kurssi pelialalle. Nyt painotuksissa uutta on se, että jatkossa toivotaan lisää koulutusta pelialalle. Haku on auki 24.4.2025 asti.

Voisiko tässä olla mahdollisuus jollekin suomalaiselle toimijalle lähteä järjestämään koulutusta pelialalle?

Jari-Pekka Kaleva, Neogames & European Game Developers Federation: “Nyt kun Suomen kansalliseen rahoitukseen kohdistuu merkittäviä leikkauksia, EU-rahoituksen tarjoamat mahdollisuudet korostuvat väistämättä entistäkin enemmän. Onneksi EU on avannut vuosi vuodelta Luova Eurooppa -ohjelman hakuja pelialan toimijoille. Innovative Tools and Business Models -haku on mielenkiintoinen avaus peliteknologioiden ja -analytiikkatyökalujen kehittäjille. Vastaavasti Skills & Talents Development ja Markets and Networking -haut ovat ehdottomasti perehtymisen arvoisia pelialan klusteriorganisaatioille, kiihdyttämöille, oppilaitoksille ja muille alan järjestöille. Toivottavasti suomalaiset toimijat tarttuvat näihin mahdollisuuksiin kukin omista tarpeistaan lähtien.”

Nyt Luova Eurooppa -ohjelman ollessa hieman yli puolenvälin, on seuraavan, vuonna 2028 alkavan uuden ohjelman valmistelu jo käynnissä. Ilmassa on sellaisia arveluja, että uudessa ohjelmassa peliala saisi enemmän painoarvoa.

Miten kommentoit tätä siitä näkökulmasta, että olet seurannut ja lobannut eurooppalaista pelialaa pitkään? Pidätkö todennäköisenä, että pelialan painotus uudessa ohjelmassa kasvaa?

Jari-Pekka Kaleva, Neogames & European Game Developers Federation: “Uuden ohjelman valmistelu on tosiaan jo hyvässä käynnissä ja komissio on tehnyt perusteellista työtä kartoittaessaan alueita, joissa Luova Eurooppa -ohjelma onnistuu tuomaan merkittävää lisäarvoa pelialalle. Pelialan rooli ohjelmassa on kasvanut rahoituskaudelta toiselle ja toivomme tämän trendin jatkuvan. On hyvä pitää mielessä, että suorien rahoituslisäysten lisäksi tämä voi tarkoittaa, että entistäkin suurempi osa ohjelman rahoitusinstrumenteista on avoimia pelialan toimijoille. Samaan aikaan on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vaikka pelialan rooli on kasvanut, valtaosa Media-ohjelman rahoituksesta on mennyt ja mennee jatkossakin perinteiselle lineaariselle medialle.”

Inkeri Lundgren

Tämä artikkeli on julkaistu Media Deskin talven lehdessä 20.12.2024.