Eurimagesin yhteistuotantorahastossa on mukana yhteensä 39 jäsenmaata ja rahasto tukee näiden maiden välisiä yhteistuotantoja. Eurimagesin toimisto sijaitsee Ranskan Strasbourgissa. Rahaa saavissa hankkeissa on oltava vähintään kaksi tuotantoyhtiötä kahdesta eri jäsenmaasta. Rahoitusta myönnetään elokuvateatterilevityksen saaville fiktio-, animaatio- ja dokumenttielokuville, joiden kesto on vähintään 70 minuuttia. Vuoden aikana on kolme hakukierrosta: vuonna 2024 hakuajat ovat 10.1, 4.4. ja 10.9.2024. 

Eurimagesin myöntämä rahoitus voi olla tukea tai niin kutsuttua pehmeää lainaa (soft loan). Jos saatu rahoitus on 150 000 euroa tai sen alle, silloin rahoitus on suoraa tukea, eikä sitä tarvitse maksaa takaisin. Jos summa on enemmän kuin 150 000 euroa, se on koroton laina, joka maksetaan takaisin elokuvan tuotoista. Lainan enimmäismäärä on 500 000 euroa. 

Jotta tuotantoyhtiö voi tehdä hakemuksen, tulee hankkeen rahoituksesta 50 % olla varmistettu kaikissa yhteistuotantomaissa hakuvaiheessa. Jos hankkeessa on kolme tai useampi tuotantomaa, päätuottajan osuus rahoituksesta ei saa olla yli 70 % ja osatuottajan osuus on oltava vähintään 10 %. Jos hankkeessa on kaksi tuotantomaata, voi päätuottajan osuus hankkeen rahoituksesta olla enintään 80 prosenttia. Nämä prosenttiosuudet voivat olla erisuuruisia, jos projekti noudattaa Revised Council of Europe Convention on Cinematographic Co-Production -sopimusta. Eurimages-hakemuksen voi tehdä vain kerran samalle hankkeelle eli uudelleenhakumahdollisuutta ei ole. 

Berliinin elokuvajuhlilla helmikuussa 2024 tapasimme Eurimagesin Project Managerin Katre Kajamäe-Guptan. Hän on Eurimagesin tiimissä yksi niistä, joka vastaa fiktiohankkeiden käsittelystä, sekä hakuvaiheessa että tuetuista hankkeista. Animaatio-, dokumentti- ja lastenelokuvahankkeille on omat projektipäälliköt. Katre on työskennellyt Eurimagesissa useita vuosia ja kertoi meille hakuprosessista. 

Media Desk: Miten näet onnistuneen hakuprosessin: miten paljon aikaa hakijan tulisi varata hakemuksen tekemiseen? 

Katre Kajamäe-Gupta: Niin paljon kuin mahdollista! Enkä todellakaan suosittele jättämään hakemuksen tekoa aivan viime tinkaan. On järkevää aloittaa niin ajoissa kuin mahdollista, jotta on aikaa ottaa meihin yhteyttä, jos jokin asia on epäselvä tai vaikeasti ratkaistavissa. Suosittelemme aloittamaan hakemuksen teon ainakin kuukautta ennen määräaikaa. Silloin on hyvä kirjautua sisään hakujärjestelmään ja alkaa täyttää hakemusta. Hakemuksessa on paljon kysymyksiä ja useita kenttiä täytettävänä ja lisäksi tietyt liitteet tulee olla mukana. Suosittelen, että jos tuotantoyhtiö hakee Eurimages-rahoitusta ensimmäistä kertaa, heidän olisi hyvä varata hakuprosessiin 1,5 kuukautta aikaa. 

Meillä ja myös sinulla on kokemusta EU:n MEDIA-hakemuksista. Media-tukia haetaan yleensä elokuvan kehittelyvaiheeseen ja Eurimages-tuki kohdistuu tuotantovaiheeseen, joten tukia ei voi suoraan verrata toisiinsa. Näetkö kuitenkin jotain yhtäläisyyksiä hakuprosesseissa vai eroavatko ne täysin toisistaan? 

Ne eroavat toisistaan sikäli, että kehittelyvaiheessa projekti tulee vielä muuttumaan paljon, mikä on koko kehittelytuen ydin. Kehittelyvaiheessa tuottajat selittävät suunnitelmiaan ja tavoitteitaan projektin suhteen. Koska Eurimages on gap financing-rahasto, me yleensä tulemme mukaan hankkeeseen melko myöhäisessä rahoitusvaiheessa, juuri ennen tuotantoa. Silloin useimmat keskeiset elementit, joita hakemuksessa esitellään, ovat jo paikoillaan. Käsikirjoitus on lukittu, ja kaikki kumppanit ovat selvillä.  

Eurimages-hakemuksen määräpäivästä kuluu noin 2,5-3 kuukautta siihen, että hakijat saavat päätökset. Se on melko nopea päätösprosessi. Millainen prosessi on deadlinestä päätösten julkaisuun? Tiedämme, että hakuprosessi muuttui aika hiljattain. 

Koska Eurimages on gap financing -rahasto, meidän täytyy tehdä päätökset melko nopeasti, jotta hankkeet voivat edetä tuotantovaiheeseen. On totta, että päätösprosessi muuttui yhteistuotantorahoituksen osalta vuonna 2021.  

Prosessi menee siten, että deadlinen umpeuduttua Eurimagesin sihteeristö (Secretariat) käy kaikki hakemukset läpi siitä näkökulmasta, että täyttävätkö hakemukset hakuehdot. Tämä tarkastus koskee laillisia ja taloudellisia seikkoja ja kestää noin 3-4 viikkoa. Tämän vaiheen aikana Eurimages Secretariat on yleensä aktiivisesti yhteydessä päätuottajaan hakemuksen tiimoilta. Sen jälkeen kaikki tarkastuksen läpäisevät  hakemukset lähetetään ulkopuolisille asiantuntijoille arvioitavaksi. Heillä on noin 1,5 kuukautta aikaa lukea projektin taiteellinen materiaali, arvioida hakemusta kokonaisuutena, tutustua sihteeristön taloudelliseen analyysiin ja katsoa ohjaajan aiemmat elokuvat. Asiantuntijat pisteyttävät hankkeet Eurimagesin arviointikriteerien mukaan. Tämän jälkeen asiantuntijat kokoontuvat yksipäiväiseen Project Evaluation -tapaamiseen ja keskustelevat hankkeista. Keskustelun tuloksena tehdään ehdotus tuettavista hankkeista. Lopulliset rahoituspäätökset tekee Eurimages Executive Committee, jossa on 1/3 Eurimages-jäsenmaiden kansallisista edustajista. Ulkopuoliset asiantuntijat valikoidaan tehtävään sopivien kandidaattien listasta ja alustavan valinnan kunkin session asiantuntijoista tekee algoritmi. 

Onko yleistä, että Eurimages-tukea saavat hankkeet ovat saaneet aiemmin EU:n MEDIA-tukea? 

Kyllä, hyvin usein hanke on saanut MEDIAn tukea kehittelyvaiheeseen, joko yksittäisen hankkeen tukea tai Slate-tukea. 

Millaiset tuotantoyhtiöt onnistuvat saamaan Eurimages-yhteistuotantotukea: lähinnä isot yhtiöt vai myös pienet yhtiöt? 

Kaikenlaiset tuotantoyhtiöt voivat hakea rahoitusta ja sitä myös saada. Arvioinnissa painottuu elokuvahanke ja sen sisältö ja se, miten hakemus on tehty. Mitään rajausta ei ole myöskään ohjaajien suhteen: me tuemme sekä tunnettuja, pitkän linjan ohjaajia että esikoisohjaajia.  

Mikä ratkaisee, että hakemus menee läpi? 

Ei ole olemassa mitään maagista reseptiä, mutta mahdollisuudet ovat paremmat, jos kyseessä on orgaaninen yhteistuotanto alusta alkaen. Avainasemassa ovat taiteellisen materiaalin laatu, pitkälle kehitelty käsikirjoitus ja huolella kirjoitetut ohjaajan ja tuottajan sana. Lisäksi on hyvin tärkeää esittää levitysstrategia ja tuoda esiin tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi tehdyt toimet. 

Mitkä ovat yleisimpiä virheitä tai heikkouksia hakemuksissa? 

Ajoitus on olennainen – tuottajan pitää pystyä esittämään vakaa rahoitussuunnitelma yhdessä vahvan käsikirjoituksen kanssa. Me emme suosittele hakemaan liian varhaisessa vaiheessa, jolloin käsikirjoitus on vasta kehittelyvaiheessa, vaikka rahoitusta olisikin hakuehtojen vaatima 50 % kasassa. Useilla hakijoilla on rahoitusta koossa jo 60-75 % hakuvaiheessa.  

Kehotan panostamaan laadukkaisiin ohjaajan ja tuottajan sanaan. Nettisivuillamme on ohjeet, mitä tuottajan sanan pitäisi sisältää. Koska hakemuksen tietyt elementi tulee olla sekä englanniksi että ranskaksi, kannattaa ne käännättää ja tarkistaa hyvissä ajoin, jotta jää vielä aikaa, jos on tarpeen tehdä muutoksia ja viime hetken viilauksia.  

Millä kielellä hakemus tehdään? 

Hakemuksen voi tehdä englanniksi tai ranskaksi, mutta huomionarvoista on, että synopsis, ohjaajan sana ja tuottajan sana tulee olla hakemuksessa sekä englanniksi että ranskaksi.  

Miten paljon hakemuksia tulee per deadline ja vaihteleeko hakemusten määrä paljon per deadline?  

Meille tulee noin 100 hakemusta per deadline. Kaikki niistä eivät täytä hakuehtoja, mutta tuo noin 100 on melko yleinen määrä. Hakemusten määrä on kyllä ollut kasvusuunnassa vuosi vuodelta ja toki määrä vaihtelee eri hakukierroksilla. 

Miten hakemukset jakautuvat eri genrejen (fiktio, animaatio, dokumentti) välillä? 

Suurin osa hakemuksista on fiktioelokuvia, mutta joukossa on aina myös dokumentteja ja animaatioita. Viime aikoina dokumenttielokuvien määrä on ollut kasvussa. 

Mikä on läpimenneiden hakemusten osuus kaikista hakemuksista? 

Kaikista hakuehdot täyttävistä hakemuksista noin 30–35 % saa rahoitusta. 

Onko tässä prosenttiosuudessa tapahtunut muutosta viime aikoina? 

Tosiasia on, että samalla kun hakemusten määrä kasvaa, niin kilpailu tuesta kovenee kierros kierrokselta. 

Kuinka suuri organisaatio Eurimages on? 

Meitä on 24 hengen työyhteisö, mutta me työskentelemme osana paljon suurempaa kokonaisuutta – Euroopan Neuvostoa – joka työllistää yli 2000 henkeä. 

Media Desk: Miten sinä päädyit töihin Eurimagesiin? 

Kater Kajamäe-Gupta: Jätettyäni ihanan työni Viron Media Deskissä, muutin Saksaan ja työskentelin jonkin aikaa freelancerina. Toimin konsulttina tuotantoyhtiöille, jotka hakivat MEDIA- ja Eurimages-tukia ja autoin organisoimaan Baltic Event & Industry@Tallinn-yhteistuotantofoorumia. Sen jälkeen minulle tarjottiin määräaikaista työsuhdetta Eurimagesista. Nyt, 5 vuotta myöhemmin, minulla on vakituisempi työsuhde ja olen tosi onnellinen, että saan työskennellä osana upeaa tiimiä ja kaikkien alalla olevien ihanien tuottajien kanssa. 

Mitä neuvoja antaisit suomalaisille hakijoille? 

Jos teillä on kysyttävää hakemisesta, joko ennen hakuprosessia tai sen aikana, meihin saa ja kannattaa olla yhteyksissä. Me neuvomme sähköpostitse, puhelimitse tai videopuhelun muodossa. Autamme todella mielellämme! 

Eurimages suomalaisin silmin 

Jotta saisimme kattavan näkemyksen Eurimagesin yhteistuotantorahoituksesta ja sen merkityksestä suomalaisille tuottajille, jututimme myös Matti Pauniota, joka toimii tuotantojohtajana Suomen elokuvasäätiössä. Hän on myös Suomen edustaja Eurimagesin hallituksessa.  

Tutkimme yhdessä tilastoja ja totesimme, että viimeisten 10 vuoden aikana (2014-2023) Suomeen on tullut Eurimages-rahoitusta varsin hyvin. Kymmenen vuoden aikana rahoitusta on saanut 10 hanketta, joissa päätuottaja on ollut Suomesta, keskimäärin siis yksi hanke per vuosi. Näiden 10 hankkeen takana on yhteensä seitsemän tuotantoyhtiötä eli kolme yhtiötä on saanut tuen kahdesti. Yhtiöt ovat Making Movies, Tuffi Films ja Komeetta. Muut tukea saaneet yhtiöt ovat Bufo, Aamu Film Company, Helsinki Filmi ja Silva Mysterium. Lista niistä suomalaisista tuotantoyhtiöistä, jotka ovat olleet hankkeissa mukana osatuottajana, on pitkä. Viimeisten 10 vuoden aikana 13 tuotantoyhtiötä on ollut mukana yhteensä 18 hankkeessa. 

Matti Paunio toteaa, että hankkeiden, jotka ovat orgaanisia yhteistuotantoja, kannattaa ehdottomasti tehdä hakemus Eurimagesiin. Lisäksi Matti kehottaa lähtemään ulkomaisiin hankkeisiin mukaan  osatuottajana, koska osatuottajan asema parantui vuonna 2018, kun voimaan tuli Revised Council of Europe Convention on Cinematographic Co-Production. Jos kaikki kyseisen yhteistuotannon maat ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen, osatuottajan osuus tuotannosta voi olla vain 5 %. Aiemman, vuoden 1992 yhteistuotantosopimuksen alaisissa yhteistuotannoissa osuus on 10 %.  

Hakijaa voi mietityttää se, miten Eurimagesin laina maksetaan takaisin. Matti kertoo, että lyhyesti prosessi menee siten, että  ensin elokuvan tuotoista vähennetään levitysennakot ja ennakkomyynnit, sen jälkeen peritään osatuottajilta lainaa takaisin samassa suhteessa kuin laina on myönnetty. (Eurimages Regulations 7.1.)  

Media Desk: Mikä sinun roolisi on nykyisessä Eurimages-järjestelmässä ja miten roolisi on muuttunut?  

Matti Paunio: Olen tällä hetkellä  Eurimagesin hallituksessa. Hallitus kokoontuu pari kertaa vuodessa ja määrittelee yleisiä linjoja. Viime vuonna olin Executive Committeen jäsen eli osallistuin päätöksentekoon, mutta rooli Executive Committeessa on kiertävä ja siinä on aina kerrallaan 1/3 kansallisista edustajista.  

Minkälaisia neuvoja haluaisit antaa suomalaisille hakijoille?  

Mielestäni ehdottomasti kannattaa hakea Eurimages-rahoitusta, jos hakukriteerit täyttyvät ja kyseessä on aito yhteistuotanto. Suomalaisten hakemukset ovat yleensä hyviä ja mahdollisuudet saada rahaa melko korkeat. Kun hakemusta lähtee tekemään, se tietenkin kannattaa tehdä huolella ja käyttää siihen riittävästi aikaa. Minuun saa aina olla yhteydessä ja kysyä neuvoja. Samoin Eurimages-virkailijoihin voi ottaa yhteyttä. He ovat osaavaa porukkaa ja auttavat mielellään. 

Onko sinulla käsitystä Eurimages-hakemuksen työläydestä verrattuna MEDIA-hakemuksiin?  

Käsittääkseni MEDIA-hakemus on työläämpi. Toki Eurimages-hakemuksenkin tekoon menee aikaa, mutta koska kyseessä on top-financing eli yli puolet elokuvan tuotantobudjetista on jo varmistettu, on hakemus sikäli helpompi, että palikat ovat jo hyvin pitkälti kasassa verrattuna MEDIA-hakemuksiin. Kun MEDIAsta haetaan kehittelytukea, on projekti monesti hyvin varhaisessa vaiheessa ja moni asia vasta suunnitteluasteella. Eurimages hakemus on täysin tehtävissä, kuten MEDIA-hakemuskin. Olennaista on se, että kun hommaan ryhtyy, se kannattaa tehdä kunnolla. 

Kysymykset: Kerstin Degerman & Inkeri Lundgren 

Haastateltavat: Katre Kajamäe-Gupta (Eurimages) ja Matti Paunio (Suomen elokuvasäätiö) 

Teksti: Inkeri Lundgren 

 

Eurimages-rahoitusta saaneet hankkeet, joissa päätuottaja on suomalainen: 

Making Movies: Law of the Land / Armoton maa, 2016, Suomi-Norja 

Tuffi Films: Stupid Young Heart / Hölmö nuori sydän, 2017, Suomi-Ruotsi-Alankomaat 

Silva Mysterium: Birds of a Feather /Pahanhautoja, 2019, Suomi-Norja-Ruotsi 

Tuffi Films: Sihja, 2019, Suomi-Norja-Alankomaat 

Helsinki Filmi: Tove, 2019, Suomi-Viro-Ruotsi 

Aamu Film Company: Compartment number 6 /Hytti numero 6, 2019, Suomi-Saksa-Viro 

Making Movies: The Good Driver / Laupias taksikuski, 2020, Suomi-Bulgaria 

Komeetta: The Missile / Ohjus, 2022, Suomi-Viro 

Bufo: Orenda, 2023, Suomi-Viro-Ruotsi 

Komeetta: Nightborn /Yön lapsi, 2023, Suomi-Liettua-Ranska