European Co-Development – ensimmäisiä kokemuksia uudesta tuesta

Miksi päätitte hakea EU:n MEDIA-ohjelman yhteiskehittelytukea ja millaiselle hankkeelle? 

Hanna Hemilä, Handle Production Oy: EU:n Median tuki on valtava lahja tuotannolle. 

Median päämäärä on lisätä eurooppalaista elokuva-alan yhteistyötä, kohottaa tuotantojen tasoa, lisätä elokuvien levitystä sekä tuoda esiin eurooppalaisia arvoja ja historiaa. Dokumenttielokuvahankkeemme Fluit vastaa sitä, mitä Media hakee eli se on eurooppalainen yhteistuotanto, jolla on kansainvälinen kohdeyleisö ja elokuvassa on vahva eurooppalaisen kulttuuriperinnön näkökulma. 

Terhi Väänänen, Pyjama Films Oy: Haimme lasten ja koko perheen pitkälle animaatioelokuvalle nimeltään Karhupuisto. Animaatio vaatii erityisen paljon kehittelyä, joten Median tuki on tärkeä lisä kehittelybudjettiin. 

Timo Suomi, Anima Vitae Oy: Studiomme on tällä hetkellä laajentamassa omien tuotantojemme määrää service-animaatiotuotannon rinnalle. Lisäksi halusimme syventää yhteistyötä Niko-elokuvien saksalaisen yhteistuottajamme Ulysses Filmproduktionin kanssa. Tästä syystä päätimme hakea yhdessä Single Co-Development tukea Jätevuoren hirviöt (Trash Monsters) -animaatioelokuvalle. 

Onko yhtiönne aiemmin hakenut/saanut MEDIAn hankekehittelytukea tai jotain muuta MEDIA-tukea?

Hanna Hemilä: Aina kun minulla on ollut kansainvälinen elokuvahanke, olen hakenut EU:n Media-tukea. Ensimmäinen tuki oli Script-fund, josta saimme tukea Urpo & Turpo -animaatiosarjan kehittelyyn. Viimeisin hanke, johon olin aiemmin hakenut ja saanut Median tukea on Muumit Rivieralla -animaatioelokuva. 

Terhi Väänänen: Kyllä, olemme hakeneet kahdesti aiemmin ja myös saaneet kahdesti aiemmin. 

Timo Suomi: Tämä oli ensimmäinen hakukertamme. 

Miten kuvailisit työmäärää, jonka hakemuksen tekeminen vaati? 

Hanna Hemilä: Meitä oli kaksi henkeä kuukauden ajan melko lailla täyspäiväisesti kiinni hakemuksen kimpussa, ja silti aikataulu kävi tiukaksi. Meillä oli jo olemassa budjetti, rahoitussuunnitelma, filmografiat, synopsis, outline ja Pitch Deck englanniksi, joten niiden kääntämiseen ei tarvinnut käyttää aikaa. Käymme säännöllisesti keskustelua yrityksen arvoista, joten niiden kirjoittaminen hakemukseen sujui nopeasti. Tämän lisäksi yhteistuottajilta vaadittiin dokumentteja, joiden laatimiseen he käyttivät aikaa. 

Terhi Väänänen: Meiltä hakemuksen tekemiseen meni kahden henkilön noin viikon työmäärä. 

Timo Suomi: Työmäärä oli huomattava. Sekä Creative Dossier, että itse hakemus, etenkin Part B, vie paljon aikaa. Hakemus vei minulta kahden viikon ajan lähes koko työajan. Päätimme hakea tukea myöhäisessä vaiheessa, joten työpäivät olivat usein myös yli 10-tuntisia. Tämän lisäksi toimitusjohtajamme Antti Haikala käytti paljon aikaa hakemuksen tekemiseen. 

Syntyikö hakemus yhtiön omin voimin vai saitteko hakuprosessin aikana ulkopuolista apua?

Hanna Hemilä: Kävin läpi Median uutta hakuprosessia Kerstin Degermanin kanssa, ja hän antoi arvokkaita neuvoja myös prosessin aikana. Hoidimme hakemusprosessin itse. Olemme myös konsultoineet muita yhtiöitä samantapaisissa tilanteissa, joten meillä oli valmius hoitaa hakemus omin voimin. 

Terhi Väänänen: Hakemus syntyi yhtiön omin voimin. 

Timo Suomi: Pääsääntöisesti hakemus syntyi Animan toimesta. Saimme hieman apua yhteistuottajaltamme sekä lisäksi LOI:t muutamalta myyntiagentilta. Valtaosa työstä tehtiin Animalla. 

Minkä uskot olleen pääsyy, että yhtiöllenne myönnettiin tuki? 

Hanna Hemilä: Dokumenttielokuvahankkeemme Fluit on aidosti eurooppalainen yhteistuotanto, jossa kaikilla yhteistuottajilla on tärkeä ja selkeästi toisiaan täydentävä rooli, ja osapuolet ovat innoissaan hankkeesta. Fluit liittyy vahvasti Euroopan historiaan ja yhdistää kulttuuria ja tiedettä. Projektissa sukelletaan vuonna 1636 rakennetun laivan hylylle. Tutkiessamme hylkyä katsojille avautuu 1600-luvun Hollannin tasavallan kulta-aika ja sen vaikutukset Itämeren rannikkoasukkaiden elämään. 

Median palautteessa arvostettiin hankkeen kunnianhimoisuutta, tekijöiden monipuolisuutta ja laajaa kokemusta. Historiallisten tapahtumien esittäminen animaation avulla koettiin positiivisena ja markkinointi- ja levityssuunnitelma uskottavina. Kehittelybudjettiamme Median arvioitsijat pitivät perusteltuna, koska animaation, historian ja tieteen yhdistäminen onnistuneesti vaatii kunnollista paneutumista. 

Yrityksemme arvot vastaavat pitkälti EU:n arvoja (diversiteetti, inkluusio, luonnonsuojelu jne.), mitä hankkeen arvioitsijat olivat arvostaneet. 

Terhi Väänänen: Saimme aika tasaisesti pisteitä kaikista osa-alueista. Projektin kiinnostavuus varmasti auttoi: Karhupuisto kertoo pojasta, joka yrittää korjata vanhempiensa välit voittamalla hiihtokilpailun. Perustuntuma on, että hakemuksen selkeys, seikkaperäisyys ja konkreettisuus (ja kuitenkin tiivis ilmaisu) ovat tärkeimpiä asioita. Kannattaa lukea kysymykset tarkasti ja varmistaa, ettei vastaa ohi kysymysten. Lisäksi meidän tapauksessamme hakijat eli projektin kehittelyyn osallistuvat tuotantoyhtiöt tulivat selkeästi erityyppisistä maista, Suomesta ja Tsekistä. 

Timo Suomi: Hanke on monesta kulmasta mielenkiintoinen. Tarina on seikkailuelokuva lapsille, joten se on kaupallinen, mutta siinä on myös paljon syvyyttä päähenkilöiden kautta. Lisäksi elokuvaan nivoutuu saumattomasti erittäin ajankohtainen luonnonsuojeluteema. Tarina on samalla koskettava ja viihdyttävä sekä välttää saarnaamisen. Lisäksi Anima Vitae ja Ulysses ovat tehneet kaksi erittäin menestyksekästä Niko-elokuvaa yhdessä ja tuotamme kolmatta tällä hetkellä. 

Paljonko saitte yhteiskehittelytukea hankkeellenne?

Hanna Hemilä: Maksimisumma per hanke per tuottaja on 60 000 euroa. Meillä on hankkeessa mukana kolme tuotantoyhtiötä ja kaikki saivat täydet 60 000 euroa eli yhteensä tukea myönnettiin 180 000 euroa. 

Terhi Väänänen: Me saimme tukea täydet 60 000 euroa Pyjama Filmsille ja tsekkiläisen yhteistuottajamme osuus tuesta oli 20 000 euroa eli yhteensä 80 000 euroa. 

Timo Suomi: Meidän tukisummamme oli 50 856 euroa Animalle ja 42 465 euroa saksalaiselle yhteistuottajallemme Ulysses Filmproduktionille eli yhteensä 93 321 euroa. 

Millainen merkitys saamallanne Co-Development -tuella on ollut yhtiöllenne?

Hanna Hemilä: Olemme nöyrästi kiitollisia Medialle. On ainutlaatuista, että saamme kehitellä dokumenttielokuvaamme 180 000 eurolla. Koska kyseessä on historiallinen dokumenttielokuva arvostamme valtavasti, että voimme työskennellä alusta asti huolella ja luoda taidetta yhteistyössä tieteen ja taiteen asiantuntijoiden kanssa. 

Terhi Väänänen: Erittäin tärkeä. Tuntuu hedelmälliseltä, että jo kehittelyvaiheen tuki myönnetään yhteistuottajien kesken. Näin yhteistyötä pääsee kokeilemaan ajoissa ja partnerit pääsevät vaikuttamaan myös taiteelliseen kehittelyyn. 

Timo Suomi: Tuen avulla voimme kehittää projektia nopeammin kuin perinteisin keinoin ja se ei välttämättä kilpaile samoista tuista muilla hakukierroksilla. Tämä laajentaa kehittelymahdollisuuksiamme. 

Missä vaiheessa hankkeenne on nyt ja miten se etenee saamanne tuen avulla?

Hanna Hemilä: Kehittelyvaihe on menossa. Ranskalainen yhteistuottajamme kehittelee elokuvassa käytettävää animaatiota, hollantilainen yhteistuottaja järjestää meille kuvamateriaalia, arkistotietoa, haastateltavia ja kuvauspaikkoja Hollannissa ja me kehittelemme käsikirjoitusta, kuvaussuunnitelmaa ja elokuvaprojektia kokonaisuudessaan Suomi-tiimin kanssa. Olemme tehneet alustavia kuvauksia, kahlanneet arkistoja ja museoita sekä haastatelleet lukuisia asiantuntijoita. 

EU:n Media-tuen ansiosta voimme varmistaa, että projektin konsepti ja materiaalit vastaavat sitä mitä haluamme, ennen kuin lyömme lopullisesti lukkoon kansainvälisen myyntiagentin ja levityksen. 

Terhi Väänänen: Olemme edelleen kehittelyvaiheessa ja testaamme seuraavaksi, miten saamme pipelinen toimimaan mahdollisimman hyvin Suomen ja Tsekin välillä. 

Timo Suomi: Olemme käsikirjoitusvaiheessa ja teemme visuaalista kehittelyä. Olemme jo nyt varhaisessa vaiheessa voineet tuottaa lyhyen testianimaation. Esitämme testin maaliskuussa tärkeässä animaatioalan Cartoon Movie -tapahtumassa. 

Kaikki hakemukset tehdään nykyään EU-komission Funding & Tenders -portaalissa. Millainen kokemus sinulla on komission portaalista hakemusvaiheesta ja GAP- eli sopimuksentekovaiheesta?

Hanna Hemilä: Hakemusportaali on yllättävän hankala ja erityisen työläs mac-käyttäjälle, koska ilmeisesti EU on panostanut vain PC-maailmaan. 

Sopimuksentekovaihe oli hankala, mutta suora kontakti ystävälliseen ja kärsivälliseen EU:n yhteyshenkilöön auttoi selviytymään prosessista. 

Terhi Väänänen: Hakemusvaiheen logiikkaa on vaikeampi ymmärtää kuin aiemmin, kun on siirrytty work packageihin ja monimutkaiseen budjettipohjaan. Ne ovat lopulta suhteellisen helppoja ja loogisia, mutta aluksi vaikeaselkoisia. Sopimuksentekovaihe oli todella monimutkainen ja epälooginen, kannattaa pyytää heti apua yhteyshenkilöltä! 

Timo Suomi: Molemmat olivat todella turhauttavia vaiheita. Hakemusvaihe on järjettömän työläs ja sisältää piilovalikoita, joiden alla on lisää piilovalikoita. Koko ajan oli tunne, että olenko täyttänyt hakemuksen oikein. GAP-vaihe oli ihme kyllä vielä turhauttavampi. Lisäksi erittäin kankean järjestelmän täyttämisen rinnalla pitää päivittää samat tiedot sisältävää excel-tiedostoa. Tiedostoa ei voi ladata järjestelmästä tai toisinpäin. Varatkaa riittävästi aikaa! 

Nykyään, kun MEDIA-tuen raportointi on muuttunut, niin miten pystyit hakemusvaiheessa hahmottamaan tämän uudistetun tukimallin eli sen, että enää ei ole kuluraportointia, vaan raportoidaan tehty työ? Millaisena koit raportointipohjan eli ns. work packages ja deliverablesit (todisteet), jotka luodaan jo hakemus- ja GAP-vaiheessa?

Hanna Hemilä: Onneksi Kerstin Degerman antoi tästä selkeää tietoa, koska tämä on aivan uusi käytäntö ja logiikka. Ymmärsin, että Media haluaa nähdä tuloksia, eikä kuluraportointia, mikä on suuri edistys. 

EU:n muuttunut raportointisysteemi vaati uudelleenajattelua. Seuraavalla kerralla tämäkin menee nopeammin ja selkeämmin. 

Muutos pakotti meidät käymään yhteistuottajien kanssa yksityiskohtaisesti läpi keskinäiset roolimme ja velvoitteemme, mikä oli erittäin hyvä asia. Kopioin Media-hakemukseen listatut deliverablesit suoraan alustaviin yhteistuotantosopimuksiimme, jotta sitoumukset pysyvät kaikilla osapuolilla mielessä.  

Terhi Väänänen: Meillä ei ole vertailukohtaa kuluraporttien tekoon, mutta ylipäätään pelkän työn raportointi on hyvä malli. Sinänsä raportointipohja on selkeä, kun sen ymmärtää. Se ei ehkä tullut alussa riittävän selväksi, että MEDIA haluaa work packagien ja deliverablesien menevän täsmälleen heidän ohjeidensa ja nimitystensä mukaan. Ne voisi olla tässä tapauksessa jo B-osiossa valmiiksi nimettynä. 

Timo Suomi: Kuten aiemmin jo mainitsin, nämä olivat aluksi todella hankalia ymmärtää, etenkin miten niitä luodaan ja käsitellään GAP-vaiheessa. Perusidea niiden takana on kuitenkin hyvä, sillä ne selkeyttävät todella paljon raportointia ja mitä meiltä odotetaan projektin päätyttyä. 

Mikä MEDIAn yhteiskehittely-tuessa on parasta? Mikä huonointa?

Hanna Hemilä: Parasta oli, että hakemuksen yhteydessä yhteistuotanto piti konkretisoida ja virallistaa. Tämän jälkeen kukin osapuoli tiesi mihin on sitoutunut ja millainen rahoitus on tulossa, mikäli hakemus hyväksytään. Projektin suunnittelu otti aimo askeleen eteenpäin. 

Oli etuoikeutettua voida budjetoida kehittelyyn asioita, joita normaalisti ei ehdi tai ei ole varaa tehdä kehittelyn aikana. Tämä vaikuttaa lopputuloksen laatuun ja tekemisen tapaan myönteisesti. Uskon lisäksi, että tällä on myönteistä vaikutusta lopulliseen levitykseen. 

Totta kai on myös projektin statukselle hienoa, että EU:n Mediasta tulee pitkä, kirjallinen ylistysarvio hankkeesta sekä 180 000 euroa kyytipoikana. 

Kun yhteistuottajat vuoron perään alkoivat tuskastua portaalin käyttäjäepäystävällisiin ilmiöihin ja sen moninaisiin rekisteröitymisvaiheisiin, muut tsemppasivat. Vastoinkäymiset yhdistävät. 

Huonointa hakuprosessissa on portaali. Sen suunnittelussa on unohdettu käyttäjä, joka ei asioi portaalin kanssa päivittäin. 

Terhi Väänänen: On hienoa, että mahdollinen tukisumma per projekti kasvoi ja että kannustetaan varhaiseen yhteistyöhön. Huonoa on se, että ohjeet eivät ole riittävän tiivistettyjä, eikä niiden esittämisessä EU:n portaaleissa ole kunnollista “palvelumuotoilua”. Hakija joutuu kahlaamaan tiedon äärelle. 

Timo Suomi: Tuen hakeminen todella kannustaa ajattelemaan kansainvälisyyttä erittäin aikaisessa vaiheessa. Emme ole aloittaneet kehittelykeskusteluja muissa projekteissa näin aikaisin. Tästä on ollut jo nyt hyötyä projektille, sillä projektilla on kahden kokeneen studion resurssit ja kontaktit. Tuen perustuminen deliverables-raportointiin myös tekee tuesta houkuttelevan. Hintana on vain digitaalisen kafkamainen Funding & Tenders -portaali. 

Minkä neuvon antaisit kollegoille, jotka suunnittelevat Co-Development-tuen hakemista?

Hanna Hemilä: Kaikki esittely-, talous- ja sopimusdokumentit kannattaa laatia englanniksi hyvissä ajoin. Portaaliin kannattaa perehtyä ajoissa. Yksi kuukausi hakuprosessiin on todella lyhyt aika. Jos aloittaa aiemmin, ehtii tarvittaessa käydä ostamassa PC:nkin. 

Keskustelu yrityksen arvoista ja päämääristä kannattaa käydä huolella jo ennen kuin käynnistää hakuprosessin. 

Media Deskiin kannattaa olla ajoissa yhteydessä. Kerstin ja Inkeri auttavat ja neuvovat kärsivällisesti. 

Jos ei ole aiemmin hakenut tai saanut tukia Mediasta, voi ulkopuolisen konsultin avusta olla hyötyä. 

Terhi Väänänen: Hakemusta kannattaa lähestyä sen potentiaalisen lukijan näkökulmasta ja pohtia millaiset asiat tekevät hakemuksesta mahdollisimman “uskottavan” oloisen. Jos siis mietit, kannattaako, jostain asiasta kirjoittaa vai ei, kannattaa kysyä itseltään, lisääkö asian kertominen hakemuksen uskottavuutta eli auttaako se antamaan tuotantoyhtiöstä luotettavan ja ammattimaisen kuvan tai kertooko se projektista jotain merkityksellistä ja olennaista. Call document -ohjetta kannattaa lukea tarkasti.  

Timo Suomi: Aloittakaa hakemuksen tekeminen ajoissa ja aikaisemmin kuin luulette olevan tarpeellista. Etenkin hakemuksen hallinto, omistus- yms. osioita voi täyttää jo aikaisessa vaiheessa. Ne vievät yllättävän paljon aikaa, etenkin ensikertalaiselta. Yritystasolla kannattaa tehdä pitkäjänteistä työtä yhteistuottajaverkoston kasvattamiseksi, jotta hakuun löytyy hyviä ehdokkaita. Tuki on ollut hyvä keino syventää meidän ja Ulysseksen yhteistyötä. 

Teksti: Inkeri Lundgren

Kuvat: Fluit/Handle Productions, Karhupuisto/Pyjama Films, Jätevuoren hirviöt/Anima Vitae