Mediakasvatuksen edistämistä eurooppalaisessa yhteistyössä

EU:n Luova Eurooppa -ohjelman rahoitus laajeni ohjelmakaudella 2021–2027 kattamaan hankkeet, jotka pyrkivät edistämään medialukutaitoa, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja sananvapautta. Yksi ensimmäisistä ohjelman rahoittamista medialukutaitohankkeista on Inclusive and Creative Media Education -hanke (ICME), jota suomalainen Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) koordinoi vuosina 2023–2024. KAVIn lisäksi hankkeessa ovat mukana italialainen Firenzen yliopisto ja pohjosmakedonialainen Viestintätieteiden instituutti.

“Oli hienoa, kun tuli tällainen mahdollisuus, että on oma rahoitusohjelma mediakasvatushankkeille. EU-tasolla isompaa, pidempiaikaista rahoitusta medialukutaidon edistämiseen ei ole oikein aikaisemmin ollut, niin se kiinnosti täällä KAVIssa”, hanketta aiemmin luotsannut Ella Airola kertoi alkuvuodesta 2024 haastattelussa. Airola toimi ICME:n projektipäällikönä lähes koko hankkeen ajan. Airolan jälkeen Sasu Leinonen otti hankeen projektipäällikön ohjat.

Onnistumisia kontekstuaalisen medialukutaitotyön parissa

Projektipäällikö Sasu Leinonen kertoo, kuinka hankkeessa päästiin ensimmäistä kertaa kokeilemaan mediakasvatustoimintojen kehittämistä kontekstualisoinnin keinoin. Kontekstualisointi tarkoittaa hankkeessa sitä, että partnerit kehittivät mediakasvatuksen toimintamalleja eri maa-, kulttuuri-, kieli- ja organisaatiokonteksteihin sopiviksi. Partnerit kehittelivät toimintamalleja yhteistyössä ja pilotoivat niitä kussakin kumppanimaassa niin, että malleja voidaan lopulta soveltaa yli kulttuuri- ja kielirajojen.

Toimintamallien luomisessa on hyödynnetty KAVIssa aikaisemmin työskennelleen erityisasiantuntijan Lauri Palsan kehittelemää teoreettista mallia. Palsa tutki väitöskirjassaan kontekstuaalista media- ja monilukutaitotyötä.

ICME-hankkeen toimintamallit kehitettiin kolmen eri teeman ympärille: yhdenvertainen medialukutaito, nuorten osallisuus ja luova medialukutaito. Hankkeen alussa jokaiselle partnerimaalle jaettiin yksi teema työstettäväksi. Suomi käsitteli yhdenvertaisuutta, Italia luovuutta ja Pohjois-Makedonia osallisuutta.

Tämän jälkeen kehitettyjä toimintamalleja kierrätettiin partnerien kesken. Jokainen maa loi omaan paikalliseen toimintaympäristöönsä sopivan mallin, jossa alkuperäistä mallia sai hyödyntää niin paljon kuin halusi. ”Ideana oli luoda helposti toistettavia ja eri konteksteissa toimivia toimintamalleja mediakasvatukseen​”, Leinonen summaa.

Monipuolisen partnerikokoonpanon ja organisaatioiden taustojen vuoksi hankkeessa yhdistyivät eri osa-alueet luontevasti, mikä myös tukee kontekstuaalista medialukutaitotyötä. Firenzen yliopisto toi hankkeelle akateemista näkökulmaa ja Viestintätieteiden instituutti käytännönläheistä. KAVI puolestaan yhdisti näitä näkökulmia. ”Näin ollen materiaaleja löytyy kaikenlaisille kohderyhmille”, Leinonen toteaa. Materiaalit kattavatkin kaikki kohderyhmät lapsista aikuisiin ja opettajista hallinnon työntekijöihin.

Lisäksi Leinonen nostaa hankkeen yhdeksi onnistumiseksi sen monikielisyyden: ”Olemme saaneet luotua hankkeessa todella paljon hyvää materiaalia lyhyessä ajassa monella eri kielellä.” Hankkeessa on tuotettu materiaalia englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, italiaksi ja makedoniaksi.

Kansainvälisellä yhteistyöllä laajempia näkökulmia

ICME-hanke lähti KAVIn aloitteesta, ja hankkeelle löytyivät jo entuudestaan tutut yhteistyökumppanit verkostojen kautta. Leinonen kannustaakin etsimään rohkeasti yhteistyökumppaneita erilaisista instituutioista, organisaatioista ja taustoista sekä hyödyntämään jo olemassa olevia verkostoja ja tuttavuuksia eri Euroopan maista.

Hankekumppanit aloittivat hankkeen parissa työskentelyn ensin tutustumalla toisiinsa ja toistensa työtapoihin. Ennen varsinaisten pilottien työstämistä partnerit keskustelivat paljon yhteisistä tavoitteista ja toimintatavoista. ”Ensimmäisen kasvotusten tehdyn tapaamisen jälkeen asioista saatiin hyvä yhteisymmärrys ja olimme samalla sivulla”, Leinonen kertoo. Vaikka työskentely kielimuurien läpi ja ensisijaisesti etäyhteyksin asetti ajoittain hieman haasteita toiminnalle, yhteistyö on sujunut Leinosen mukaan pääasiassa mutkitta ja kaikki suunnitellut tehtävät on saatu suoritettua. ”Aidosti kansainvälisellä yhteistyöllä saat laajempaa näkökulmaa hankkeeseesi ja pääset myös tutustumaan, miten oman aihepiirisi työtä toteutetaan muissa maissa ja erilaisille kohderyhmälle”, Leinonen toteaa.

Leinosen mukaan suurimpia hyötyjä medialukutaidon edistämisessä eurooppalaisessa yhteisyössä on se, että pääsee toteuttamaan samoihin sisältöihin kuuluvia koulutuksia ja materiaaleja eri maissa. ”Tästä syystä pystymme näkemään miten kulttuuriset erot vaikuttavat sisältöjen toimivuuteen ja saamme kuvan siitä, mikä toimii hyvin ja mikä ei eri maissa ja konteksteissa”, hän kertoo.

Kaikki valmistuneet toimintamallit on julkaistu hankkeen nettisivuilla avoimella lisenssillä, jotta kuka tahansa voi hyödyntää malleja ja muokata niitä omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Toimintamalleiksi syntyi suunnitteluperiaatteet, opas ja kurssisuunnitelma, jotka on julkaistu myös muun muassa video- ja sarjakuvamuodoissa. Toimintamallien lisäksi joulukuussa 2024 kontekstuaalisten mallien kehittämisestä julkaistaan yhteenveto sekä vinkkejä vastaavien mallien kehittämiseen sopivasta metodologiasta. “Meillä on ollut sellainen tunne, että tämä on tosi uudenlainen työskentelytapa, ja siksi me halutaan myös jakaa kokemuksia työskentelystä eteenpäin muille”, Airola kertoi tammikuussa 2024.

Kaikkia hankkeen materiaaleja pystyy myös hyödyntämään ja jalostamaan tulevaisuudessa. ”Hankkeen päätyttyä aiommekin viestiä kohderyhmillemme uusista materiaaleista ja tuotamme esimerkiksi kätevän huoneentaulun yhdenvertaisemmasta mediakasvatuksesta”, Leinonen kertoo.

Lue myös Luova Eurooppa / Kulttuuri -yhteyspisteen verkkosivuilla 23.1.2024 hankkeesta julkaistu artikkeli: “Yhdenvertaisen ja osallistavan medialukutaidon edistämistä”

Anni Rossi

Tämä artikkeli on julkaistu Media Deskin talven lehdessä 20.12.2024.