SVOD, TVOD, AVOD ja muut – eli mitä pitäisi tietää suoratoistosta ja ikkunoista

Suoratoistopalveluiden kenttää hallitsee muutama iso toimija, mutta todellisuudessa aluskasvillisuus on erittäin rönsyilevä ja tarjoaa tuottajille monia mahdollisuuksia sekä uusien että vanhojen teosten suhteen. Otetaan alkuun pieni kertaus eri toimintamalleista ja lyhenneviidakosta:

• VOD = video on demand: alusta, jolla katsoja itse valitsee ohjelman ja katseluajankohdan (erotuksena lineaarisista tv-kanavista)
• SVOD = subscription model: tilaukseen eli esim. kuukausimaksuun perustuva suoratoistopalvelu (esim. Netflix, Disney+)
• TVOD/EST = transactional, electronic sell-through: katsoja ostaa ohjelman itselleen tai vuokraa ohjelman rajatuksi ajaksi (esim. Elisa Viihde, AppleTV)
• AVOD= advertising/ad-supported: mainoksia sisältävä suoratoistopalvelu (esim. Tubi)
• BVOD/FVOD = broadcaster/free (esim. Yle Areena)
• FAST: lineaarista, ilmaista suoratoistoa mainoksilla (esim. Roku)
• OTT = over the top media service: suoratoistopalvelu (verrattuna OTA = over the air eli lineaarinen tv-kanava)
• IP = intellectual property: immateriaalioikeudet eli sisältö, jonka oikeuksilla av-alalla tehdään kauppaa

Bernfeldin luennon ytimenä oli näiden erilaisten mahdollisuuksien kartoittaminen. Hän luokitteli eri palvelut neljään kerrokseen:

• Ensimmäinen kerros muodostuu globaaleista jäteistä: Netflix, Amazon, HBO Max, Disney+ ja AppleTV.
• Toisessa kerroksessa ovat niiden kilpailijat eli edelleen verrattain isot toimijat (esim. Canal+, SkyShowtime).
• Kolmas kerros on täydentävä: erikoistuneita palveluita, jotka palvelevat tiettyä yleisöä (esim. arthouse, kauhu, dokumenttielokuva, LGBTQ+). Nämä palvelut eivät yleensä osta yksinoikeuksia. Eri genrejen sisällä erot voivat olla suuria, esimerkiksi dokumenttielokuvaan erikoistuneet alustat voivat profiloitua taiteellisempaan tai viihteellisempään elokuvaan.
• Neljännessä kerroksessa on mainosrahoitteiset ja lineaariset suoratoistopalvelut.

Suurin osa palveluista ainoastaan ostaa sisältöjä, osa osallistuu myös rahoitukseen. Nykytrendinä itsenäisiltä tuottajilta ostetaan yhä vähemmän. Kiinnostusta on IP:n sovittamiseen eri formaatteihin peleistä podcasteihin, kirjoihin, mikrodraamoihin ja pystyvideoihin. Myös monet yleisradioyhtiöt, kuten kotoinen Ylemme, ovat panostaneet lyhyeen formaattiin ja mikrodraamoihin viime vuosina. Pitkistäkin elokuvista, myös dokumentaarisista, voidaan muokata sarjallisia mikroversioita.

Ikkunanäkymät

Alkuun kannattaa ajatella ikkunoita eli järjestystä, jossa elokuva julkaistaan eri alustoilla. Perinteisessä mallissa elokuvateatterilevityksen jälkeen tulee ensin vuokrausikkuna (TVOD/EST), sen jälkeen tilauspalvelut (SVOD), mainosrahoitteiset palvelut (AVOD) ja lineaarinen televisio. Toisaalta esimerkiksi Netflix yleensä haluaa ensimmäisen ikkunan ennen TVOD-ikkunaa.

Nykymaailmassa tämä malli on kokenut muutoksia. Joskus sisältö on voinut saada alkunsa vaikka YouTubesta, josta se päätyykin elokuvateattereihin ja sieltä takaisin suoratoistoon. Lyhytvideosisältöjen tuottaminen on yksi tapa luoda yleisösuhdetta, joka kiinnostaa rahoittajia.

Olennaista on, että jokaisessa levitysikkunassa on useita eri mahdollisuuksia, isoista toimijoista erikoistuneisiin. Sopimuksia tehdessä kannattaa miettiä, kuinka laajat oikeudet on myymässä millekin toimijalle. Jos suoratoistopalvelu pyytää yksinoikeuksia (exclusive rights), hinnan tulisi olla sen mukainen. Joskus paremman tuoton voi saada useamman tahon kanssa tehdyillä ei-yksinomaisilla (non-exclusive) sopimuksilla.

Pitchaus: taustatyön tekeminen kannattaa

Hyvin varhaisessa vaiheessa kannattaa alkaa määritellä teoksen kohdeyleisöä, sillä se kiinnostaa ostajia.

Suoratoistoalustojen ostajia kannattaa lähestyä lyhyellä pitchillä, jossa on kaikki olennainen tarjottavasta sisällöstä. Jo viestin otsikkokenttään tai ensimmäiseen kappaleeseen tulisi sisällyttää elokuvan tai ohjelman nimi sekä alkuperäiskielellä että englanniksi, genre ja tuotannon vaihe (onko elokuva valmistunut/valmistumassa).

Ostajille ei kannata lähettää geneeristä yleisesittelyä vaan juuri heidän edustamalleen palvelulle räätälöity myyntipuhe: miksi tämä elokuva sopii heidän yleisölleen? Voit myös listata palveluista jo löytyviä, omaasi vastaavia teoksia referenssiksi. Toisaalta sekin voi olla myyntivaltti, jos palvelusta ei löydy juuri sitä, mitä olet myymässä.

Pitchaukseen kannattaa lisätä IMDb-linkki ja traileri. Trailerin tulisi kuvata koukuttavasti ja totuudenmukaisesti elokuvan tyyliä. Useimmille suoratoistopalveluille elokuvan rytmi on tärkeä: houkuttelevaa on, jos ensimmäiset 10–15 minuuttia etenevät tehokkaasti.

Jos olet myymässä isompaa katalogia, listaa nimikkeet taulukkoon kronologisesti uusimmasta vanhimpaan, olennaisten tietojen kera. Näin ostajat voivat selata listaa sen mukaan, mikä heitä kiinnostaa, esimerkiksi teoksen iän, kategorian, genren tai keston perusteella.

Teksti: Marjo Pipinen